LAUSUNNOT


KILLAN ANTAMA LAUSUNTO ENTISEN TEATTERIN TONTISTA

Lappeenrannan kaupunki

Tekninen toimi / kaavoitus

Asia :
Lausunto entisen kaupunginteatterin tontin asemakaavan muutokseen,
Taikinamäki (6), kortteli 15, tontti 1

Entisen teatterin tontti on osa rauhallisesti massoiteltuja kortteleita, joissa katutasossa on liiketilaa ja ylemmissä kerroksissa toimistoja ja asuntoja. Mittakaavaa antavat Saimaanlinna, Hospitzin talon räystäslinja ja viimeisin uudisrakennus, kirjaston viereinen Rutinkulma. Asemakaavan muutoksen kerrosluvut kuusi ja seitsemän ovat tässä ehdottomasti liikaa. Jo tontinluovutuskilpailun voittaneen kilpailutyön kerrosluvut viisi ja kuusi ovat kaupunkikuvan kannalta ongelmallisia. Valmisteilla olevassa yleiskaavatyössä näiden kortteleiden tehokkuusluku on 1,5 – 2,5, jonka asemakaavan muutos ylittää huomattavasti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan ja osayleiskaavan kuuluu ohjata kaavoitusta. Anni Swanin kadun kapeus ja liikenteellinen ahtaus myös puoltaa rakentamisen kohtuullisuutta.

Kattomaiseman tasapainoisuuden on oltava tavoitteena näissä kortteleissa. Tontinluovutuskilpailun voittaneessa työssä räystäslinja polveilee tavalla, joka ei sovi kaupunkikuvaan eikä kunnioita vastapäätä olevaa merkittävää julkista rakennusta, kirjastoa. Tontille ei ole perusteltua kaavoittaa niin sanottua maamerkkiä – toki Anni Swanin kadun ja
Valtakadun terävän kulman huomioonottaminen asemakaavan muutoksessa on
myönteinen ja kiinnostava. Rakennusten värin sopiminen kaupunkikuvaan on
tarkasteltava arvioiden korttelia kokonaisuutena.

Kaavan merkinnän AL sanallisista perusteluista on poistettava ”majoitus”.

Sopimus Huhtiniemen niin sanotusta kylpylähotellista saattaa peruuntua lähiviikkoina. Kaupungin etu on silti tavoitella hotellia, joka antaisi synergiaetua leirintäalueelle.
Kasarmialueelta, Rakuunamäeltä vapautuu kahden vuoden kuluessa runsaasti tilaa,
jota voi käyttää monentasoiseen hotellitoimintaan - tukemaan sotilaskodin
tulevaa käyttöä ja perinneyhdistyksien suunnittelemaa rakuunamuseota.

Lappeenranta, 13.12. 2016


Lappeenrannan Kilta ry



Puheenjohtaja Sihteeri

Seppo Koivupuro Esko Kosonen





KILLAN ANTAMA LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGINKIRJASTOSTA

Lappeenranta 20.11. 2016

Lappeenrannan kaupunginhallitukselle


LAPPEENRANNAN KAUPUNGINKIRJASTO


Lappeenrannan kaupunginkirjasto on kaupungin ainoita arkkitehtonisesti korkeatasoisia julkisia tiloja. Kirjastosalin avoimuus ja tasojen vaihtelut tekevät kirjastosta esimerkillisen tilakomposition. Vastaavanlaisia mittasuhteiltaan tasapainoisia sisätiloja ei Lappeenrannasta löydy.

Rakennuksen ulkomuoto edustaa hyvin aikakautensa rakennustyyppiä ja on olennainen osa kaupunkikuvaamme. Se on harvinainen muistuma 1960-luvun kaavaratkaisusta, joka on ohjannut kaupunkimme kehitystä ja toimintojen sijoittelua. Onko se ruma, on jokaisen henkilökohtainen mielipide, mutta kaupungilla on historiansa ja sitä pitää kunnioittaa.

Jos rakennus on kirjaston toiminnoille liian iso, on varmasti löydettävissä toimintoja, joita voidaan sijoittaa kirjaston yhteyteen. Samoin kuin nyt on esitetty perusteeksi kirjaston sijoittamiselle
kauppakeskukseen. Miettimällä näitä ratkaisuja voidaan arvorakennus säilyttää
sen kaunista sisätilaa kunnioittaen. Kirjastokin voi uudistua sisältäpäin.

Rakennuksen runko on kustannuksista kolmasosa ja suomalaisessa rakentamisessa se on säilytetty aina lämpimällä puolella. Korjaamalla ei-kantavat rakennusosat säästämme myös rungon purkukustannukset. Korjaaminen on aina purkamista ja uudisrakentamista edullisempi vaihtoehto.

Lappeenrannan Kilta on ehdottomasti sitä mieltä, että kirjaston muutostarpeet on selvitettävä niin, että kaupunginkirjasto voidaan säilyttää.

Kaikkea kulttuuria ei pidä tunkea markettiin.

Lappeenrannan Kilta ry


Seppo Koivupuro, puheenjohtaja Esko Kosonen, sihteeri



Ohessa kaksi kaavoitusta koskevaa lausuntoa, jotka Kilta on antanut viime vuosina kaupungille.

Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimi

Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030

Lausuntonaan yllämainitusta osayleiskaavasta Lappeenrannan Kilta esittää seuraavaa :

Yleistä

Kilta pitää tärkeänä keskustan yleiskaavan tarkistamista ja saattamista ajan tasalle sekä alueen maankäytön tarpeiden monipuolista selvittämistä. Yleiskaava laajoine taustaselvityksineen tulee olemaan keskeinen ohjaava elementti keskusta-alueiden tulevaa käyttöä ja kehittämistä suunniteltaessa. Valmistelutyö taustaselvityksineen vaikuttaa tehdyn pääosiltaan huolellisesti, ja tehdyt perusselvitykset tuovat runsaasti lisätietoa kaupungin olosuhteista ja rakenteista, kuten ehdottomasti on tarpeen. Yleiskaavat ovat strategisia, ja niitä laadittaessa tulee vanhan kansanviisauden mukaan lähteä siitä, että laatijat ovat vastuussa päätöksistään seitsemälle seuraavalle sukupolvelle.

Seuraavassa joitakin yleisluontoisia havaintoja : Vaikka eräänä osayleiskaavan tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen, ydinkeskustan tiivistäminen näyttää jo johtavan ylirakentamiseen ja sen seurauksena suorastaan ahtauteen. Kaupungissa on vielä tilaa rakentaa muuhunkin suuntaan kuin ylöspäin. Uudet rakennukset ja liikenne vievät tilaa ihmisiltä, jolloin kaupunkikuva ei vastaa asukkaiden mielikuvia ja se aiheuttaa vieraantumista. Korkeat rakennukset vaativat vastapainokseen aukioita, viheralueita ja kevyttä liikennettä. Nykyisiä viheralueita ei tulisi kaavoittaa rakennuskäyttöön ainakaan tonteista kaupungille saatavien tulojen takia. Viihtyisyydellä on merkittäviä vaikutuksia väestön hyvinvointiin. Pikkukaupunkimaisuus voitaisiin nähdä myös hyveenä, eikä vain rasitteena. Tämä tarkoittaa yleisenä ohjenuorana monimuotoista, kohtuumittakaavaista, massoilta, kerroskorkeuksilta ja kerrosaloilta maltillista rakentamista. Tämä toteutuu kaavassa paikoin, mutta ei riittävästi Cityn alueella.

Kaavaehdotus kytkee yhteen eettisen, esteettisen ja ekonomisen näkemyksen kaupunkikehityksestä, mutta liiallinen panostus kaupan tarpeisiin saattaa aiheuttaa sen, että taloudellinen kasvuajattelu ohjaa liiaksi kaavan toteutusta ja asemakaavavaiheessa viimeistään poliittisten päättäjien joutumista rahoittajien ja rakennuttajien vaikutuksille alttiiksi. Kaavoitusmonopoli muuttuisi kaavamuutosmonopoliksi.

Esitetyille lisä – ja täydennyskohteille olisi esitettävä tarkempi aikataulu tai tärkeysjärjestys kaupunkikuvan tiivistymisen hallitsemiseksi. Vaiheistus tulisi esittää esimerkiksi liitekartoilla.

Voimassa olevan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ohjausvaikutusta ei kaavassa juurikaan ole havaittavissa. Tämä tulee varmistaa jatkokäsittelyssä.

Kansallisen kaupunkipuiston toteutumiseen tulevaisuudessa tulee varautua. Se tarjoaa mahdollisuuden kytkeytyä kestävään kehitykseen luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja kulttuuriperinnön osalta sekä tarjoaa asukkaille lenkkeily- ja virkistysmahdollisuuksia.

Kaavan mukaan keskustan alueelle nousisi runsaasti uusia asuinrakennuksia, ja niiden mukana asukasmäärä kasvaisi oleellisesti. Suuri osa tästä lienee ikääntyneitä. Tämä tulee ottaa huomioon joustavien liikenneyhteyksien tarpeena suosimalla keskustassa kevyttä liikennettä, kuten jalankulkua ja pyöräilyä. Koska myös lapsiperheiden määrä lisääntyy, on huolehdittava myös päiväkotien ja koulujen riittävyydestä.

Pysäköintihallien tarpeellisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka niitä kaavaan varattaisiinkin, on syytä kerätä kokemuksia niiden käyttöasteesta ennen uusien tekemistä. Betonikansien päälle ei ole mahdollista istuttaa järeää puustoa. Siitä voi tulla harmillinen ongelma, joka uhkaa hävittää ”lehmusten kaupungista” melkoisen osan keskusta- alueitten vanhasta puustosta. Kehitystä ei pidä ohjata tähän, vaan suosia aitoja puistoja, joihin kuuluu eri- ikäistä ja kokoista puustoa.

Osayleiskaavaan sisällytettävä täydennysrakentaminen aivan ydinkeskustan ulkopuolella (esim. Pappilanpelto) samoin kuin kauempanakin (esimerkiksi Huhtiniemi) on tehtävä hallitusti ja kaupunkikuvan yhtenäisyyttä ja parhaita puolia korostaen.

Erillisiä kohteita:

- Kauppatorin tulevan sijainnin ja koon suhteen yleiskaavassa olisi esitettävä ratkaisu tai ratkaisuvaihtoehtoja. Torin nykyinen paikka on varsin hyvä, siihen on kaupungissa jo totuttu, tori kahvikioskeineen on vakiintunut osa kaupungin rakennettua ympäristöä ja elävää kaupunkikulttuuria. Torin toiminnallisuutta tulee kehittää ja siellä tulee tehdä rakenteellisia muutoksia, mutta painopisteen tulee olla kehittämisessä, ei siirtämisessä muualle tai toiminnan vähentämisessä. Kauppahallin sijainti tukee tätä vaihtoehtoa. Tausta- aineiston kaupunkikuvaselvityksessä (liite 13) todetaan: ”Kauppahallirakennus muodostaa torilla positiivisen, tilaa rajaavan ja miellyttävän, mittakaavaa luovan elementin.” Näillä perusteilla nykyinen torialue tulisi säilyttää aukiona, mitä kaavassa ei nyt edellytetä. (C1 merkintä, ei aukion kaavamerkintää).

- Elokuvateattereista Nuijamies tulee säilyttää kokonaisuutena (kaavamerkintä sr -1) ja Kino-aula sisätiloiltaan (kaavamerkintä sr-T). Niiden suojeluarvoa voisi painottaa enemmänkin kuin kaavan tausta-aineiston rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (liite 12 "kaksi paikallisesti merkittävää vanhaa elokuvateatterirakennusta") nyt todetaan.

- Kyllikinkadun ja Kutojankadun itäpään alueen määritys paikallisesti arvokkaaksi on syytä ulottaa myös Pallon päiväkodin alueelle ohjaamaan tontin tulevaa kaavoitusta.

- Opintien varteen ei tulisi sijoittaa kauppakeskusta, vaan tulisi tutkia muita maankäyttömahdollisuuksia, jotka tukevat Kesämäen koulukeskuksen toimintoja.

- Pikisaaren pohjoispään kelluvat asunnot (W/AP) ei ole kestävä ratkaisu.Pikisaaren pohjois- ja koillisosa tasapainottaa tiiviisti rakennettua Pikisaarta ja sen maisemaa. Vanhan sahan täyttömaa-alue olisi pidettävä nykyisellään, vaikka siinä saastunut maa on enimmiltään vaihdettu. Yhdyskuntatekniikan vaatimat kaivutyöt olisivat pohjasedimentit huomioon ottaen turhan suuri riski. Kelluvien asuntojen mahdollisuuksia tulevaisuuden asumismuotona voitaisiin tutkia jossakin paremmin soveltuvassa kohdassa.

- Imatrantielle pohjoisen suuntaan laskeutuva harjurinne palvelisi paremmin osana kaupungin ns. viherkäytävää tai myöhempää kaupunkipuis

- Vanhan pappilan seudun ratkaisut vaativat vielä tutkimista. Mahdollinen lisärakentaminen tulee tehdä alueen arvoa korostaen. Vanhan Pappilan kohdalla AK-1 merkintää ei tulisi ulottaa Valtakadun varteen. Arvokas arboretum- puisto sekä pappilan ympäristö tulisi säilyttää ja alue pitää selkeyttää ehjäksi kokonaisuudeksi.

Lappeenrannassa, 25.3. 2015

Lappeenrannan Kilta ry

Puheenjohtaja Seppo Koivupuro

Sihteeri Esko Kosonen

Teknillinen toimi ja kaavoitus

Asia : Citykorttelin ja Marian aukion kaavoitus ja rakentaminen

Lappeenrannan Kilta on seurannut aktiivisesti City-kortteliin ja sen ympäristöön kohdistuvaa suunnittelua. Kilta esittikin jo kannanotossaan 9.9.2010 koko korttelin kattavan arkkitehtikilpailun järjestämistä sekä antoi 20.1.2013 lausuntonsa (liitteenä) korttelin suunnittelun senhetkisestä vaiheesta. Tämä lausunto koskee erityisesti parhaillaan nähtävänä olevia kaavaehdotuksia ”2 Keskus, kortteli 7, tontti 29 sekä osa katualuetta sekä 2 Keskus, kortteli 7, tontit 1 ja 28 sekä osa Marianaukiota, osa katu- ja puistoaluetta.” Asian luonteen vuoksi tässä lausunnossa käsitellään kuitenkin koko City-korttelia ja sen lähiympäristöä. Tukeutuen myös aikaisempiin kannanottoihinsa Kilta esittää kantanaan seuraavaa:

  1. Kilta pitää epäkohtana sitä, että korttelin ja sen ympäristön, kuten tulevan Marian aukion, suunnittelua ei ole kyetty hoitamaan yhtenä kokonaisuutena, vaan sekä suunnittelu että tähänastinen rakentaminen ovat tapahtuneet osissa, joitten yhteensovittaminen väistämättä kohtaa vaikeuksia. Vaikka korttelin omistussuhteet ilmeisesti ovat olleet syynä suunnittelun hajanaisuuteen, tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota suunnittelun tasokkuuteen sen kaikilla osa-alueilla ja korttelin kaupunkikuvallisen kokonaisilmeeseen sekä yhteensopivuuteen ja sopusointuun muun rakennetun ympäristön kanssa.
  2. Valtakadun ja kauppakadun kulmassa (ns. Koulutalo) eräät lähiseudun rakennukset, kuten Saimaanlinna, Valtakadun seurakuntatalo sekä tuleva Valtakadun ja Kirkkokadun kulma, antavat perusteet korkeahkolle rakennukselle. Toisaalta läheiset tasokasta arkkitehtuuria edustavat Säästöpankin talo ja nykyisin ravintolana toimiva entinen Yhdyspankin talo edellyttävät malttia kerrosluvussa. Jotta uutisrakennus sopeutuisi tähän vaativaan ympäristöön, sen ei tulisi olla Kirkkokadun varteen tulevaa uudisrakennusta korkeampi, mikä tarkoittaa enintään seitsemää kerrosta.
  3. Koulu- ja Kauppakatujen kulmaan suunniteltavalle rakennukselle kahdeksan kerrosta ei ole kaupunkikuvallisesti perusteltu. Linjaa antaa Koulukadun seurakuntatalo, jonka tilalle mahdollisesti tulevan uudisrakennuksen korkeuden tulisi säilyä alisteisena suhteessa Raatihuoneeseen. Kaavaehdotuksen uudisrakennuksen tulisi olla enintään 5-kerroksinen.
  4. Kilta on esittänyt ns. Matkatalon säilyttämistä, suojelemista ja sen ulkoasun palauttamista lähelle alkuperäistä asuaan. Uusimmissa suunnitelmissa Matkatalo on esitetty purettavaksi ja alueelle rakennettavaksi varsin massiivisen uudisrakennuksen, joka myös veisi osan tulevasta Marian aukiosta ja vaikuttaisi merkittävästi sen valoisuuteen.. Mikäli näin menetellään, on tämän uudisrakennuksen suunnittelussa ja massojen sijoittelussa noudatettava suurta huolellisuutta. Sen arkkitehtuurin soisi erottuvan ns. Koulutalon arkkitehtuurista esim. funkkiksesta muistumia ottavaan tyyliin ja korkeudeltaan sen tulisi olla enintään 4 –kerroksinen.
  5. Valta- ja Kauppakatujen risteyksen rakennusten kaavoituksessa on myönteistä, että kaksi alinta kerrosta on varattu liiketiloiksi ja että tämä erottuu korkeampien osien ”sisäänvetojen” ansiosta. Samoin se, että rakennusten korkeampien osien seinäpinnat ovat pääosin kiviainesta. Kaavojen ohjeilla voisi varmistaa tarkeminkin, että rakennukset sopivat arvokkaaseen kaupungin keskusten maisemaan. Lappeenrannan pyrkimys profiloitua ympäristöystävällisen teknologian ja vihreän ympäristön kaupungiksi saisi näkyä koko korttelin suunnittelun viimeistelyssä.
  6. Aikaisemman kannanottonsa mukaisesti Kilta toteaa, että Kirkkokadun varrella sijaitsevan ns. Lemminkäisen (Osuuspankin) tontin osalta uusi asemakaava pääpiirteiltään on sovelias. Kilta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että tulevan uudisrakennuksen korkeus suhteessa viereisiin rakennuksiin (Saimaanlinna, Hospitz) arvioidaan huolellisesti ja tarkistetaan niin, että lopputulos on kaupunkikuvallisesti sopusuhtainen.
  7. Tuleva Marian aukio on kaupungin keskeistä ydinaluetta. Mikäli ns. City-parkki toteutetaan, alueen puusto häviää ja aukio saa keinotekoisen kannen. Jos aukio lisäksi pienenee länsiosaltaan, se jää varsin pieneksi ja ympäröivät rakennukset rajoittavat sen valoisuutta. Jotta aukiosta saataisiin näistä hankalista reunaehdoista huolimatta viihtyisä, on sen suunnitteluun ja toteutukseen paneuduttava suurella huolella lopputuloksen tasokkuudesta tinkimättä.

City-kortteli on jo pelkän keskeisen sijaintinsa vuoksi koko kaupungin tärkeimpiä suunnittelun kohteita, joten sen suunnittelu on vaativaa. Suunnitteilla oleva rakennusmassa aukioineen muuttaa perusteellisesti ja pysyvästi kaupungin keskustan silhuettia niin Saimaan puolelta kuin Kirkkopuiston taholta katsottaessa. Toivottavasti lopputulos on sellainen, josta suunnittelijat voivat myöhemmin olla ylpeitä, koska heidän nimensä joka tapauksessa jää historiaan.

Lappeenrannassa, 26. kesäkuuta 2014

Lappeenrannan Kilta ry