LAUSUNNOT JA KANNANOTOT



Arboretum on kaupunkikuvallisesti arvokas kokonaisuus ES 13.11.21


Lappeenrannan Arboretumin perustamispäätöksen vuonna 1980 tehneellä kaupunginvaltuustolla on ollut vahva luotto siihen, että ydinkeskustan puistoarboretumin maisemallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys viherverkon osana ymmärrettäisiin kuntapäätöksenteossa vielä vuosikymmeniä
myöhemminkin.

Nyt käsiteltävänä olevat Arboretumiin liittyvät linjaukset vaativat päättäjiltä erityistä kykyä hahmottaa hankkeen ajallinen ulottuvuus. Se, mihin Arboretum tässä hetkessä kaavoitetaan, ohjaa päätöksentekoa ja askelmerkkejä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Hyväksytyssä osayleiskaavassa Arboretumin alue on huomioitu kaupunkikuvallisesti arvokkaana.

Lappeenrannan sisäkaupungin pääviheryhteyksiä lännestä itään ovat Keskuspuisto ja sankarihautausmaa, Paasikivenpuisto ja Vapaudenaukio sekä akselin keskisenä osana Arboretum ja Kisapuisto. Tätä yhteyttä ei pidä katkaista, vaan päinvastoin vahvistaa ja vaalia.

Puulajipuiston lisäksi Arboretum on merkittävä kulttuuriympäristö. Sen sisältöinä on yhteisöihin ja yksittäisiin henkilöihin, kaupunki- ja sotahistoriaan, aatteisiin ja tapahtumiin liittyvää kulttuuriperintöä, historiallisia rakennuksia ja kiinteitä muistomerkkejä.

Kulttuuriperinnön arvo paikallisen omaleimaisuuden ja matkailun kannalta on syytä nostaa aiempaa näkyvämpään rooliin.

Arboretumin kehittäminen oli vielä 1990-luvulla hyvässä vauhdissa. Vuosituhannen vaihteessa se valitettavasti jouduttiin pudottamaan pois ympäristörakentamisen työohjelmista.

2010-luvulla Arboretumin istutustyöt ja esille tuominen taas jatkuivat, pienen vuosittaisen määrärahan turvin. Alue kartoitettiin uudelleen, istutetuille puille asennettiin tunnistamista varten nimitolppia ja
rakennettiin levähdys- ja oleskelupaikkoja. Esteettömään liikkumiseen kiinnitettiin erityistä huomiota rakentamalla tasainen kivituhkapintainen käytäväverkosto.

Jos sisäliikuntahalli puutteellisen ja johdattelevan sijoituspaikkaselvityksen perusteella rakennetaan keskelle Arboretumia, Lappeenrannan Arboretum menettää arboretum-statuksensa. Samalla kaupungin ytimeen muodostuu palautumaton maisematuho.


Marja Vuorinen


Lappeenrannan Kilta



Vetoomus Saimaariumin puolesta kaupunginjohtaja Kimmo Jarvalle 11.11.2021

Arvoisa kaupunginjohtaja Kimmo Jarva,

Lappeenrannan Kilta ry vetoaa teihin Saimaariumin puolesta toivoen, että teillä olisi mahdollisuus puuttua alaistenne kaupungin toimijoiden Saimaariumista muodostamaan tilannekuvaan, ja siten vaikuttaa asiassa jo tehtyjen päätösten muuttamiseksi.

Vaihtoehtoisesti pyydämme laajaa, mieluiten julkista selvitystä päätöksen tuottaneesta prosessista ja sen perusteluista.

Kultamunia munivaa hanhea – tässä tapauksessa norppaa – ei kannata teurastaa kahden vuoden koeajan jälkeen varsinkaan, kun kyseinen ajanjakso on ollut koronakaranteenien leimaamaa poikkeusaikaa.

Ensinnäkin: kaupungin päätös lopettaa Saimaariumin nykymuotoinen toiminta hukkaa sen perustamisvaiheessa tehdyt taloudelliset investoinnit.

Toiseksi: myös pääosa sen puitteissa muodostetuista aineellisista arvoista menetetään.

Saimaariumin näyttelyn arkkitehtuuri on luonteeltaan sellaista, että sen siirtäminen muihin tiloihin ei onnistu ilman huomattavia vaurioita. Purkamalla käytännössä tuhotaan suurin osa näyttelystä. Siirtoon liittyy myös täytetyn norpan kohtalo, koska sen näytteillepano on luvanvarasta.
Halla-norpasta ehti tulla Saimaariumin symboli ja konkreettinen vetonaula.

Kolmanneksi: samalla menetetään myös Saimaariumin nykyiseen paikkaan ja tilaan sitoutuneet, juuri sitä varten kehitetyt aineettomat sisällöt – erilaiset tapahtumat, ohjelmapaketit ja vastaavat
sisältökokonaisuudet.

Saimaariumin häätäminen aiheuttaa Lappeenrannalle selvää mainehaittaa. Samalla se antaa muille Saimaan alueen kaupungeille kuten Imatralle tai Savonlinnalle mahdollisuuden imagolliseen pikavoittoon. Saimaan luontoa esittelevä näyttely sopii erinomaisesti osaksi niidenkin
matkailutarjontaa.

Saimaariumin nykyinen sijainti tuo merkittäviä synergiaetuja koko Lappeenrannan matkailulle. Se tarjoaa kaikenikäisille kiinnostavaa tietoa Saimaan järviluonnosta ja sille tunnusomaisesta eliöstöstä.
Samalla nousee esiin Saimaan keskeinen merkitys niin kaupungin topografian ja maisemien kuin asutus- ja kulttuurihistoriankin kannalta.

Luontoarvoilla on suuri merkitys myös kaupungin tulevaisuudelle. Saimaariumin arvo osana Linnoituksen ja kaupunginlahden alueen luontomatkailu- ja kulttuuritarjontaa voi ajan myötä ainoastaan kasvaa.


Ystävällisin terveisin,


Marja Vuorinen


Lappeenrannan Killan puheenjohtaja


Saimaarium-kunniakirja Pro Lappeenranta

Lehdistötiedote 4.11.2021 ES:lle, luovutettu Kari-Matti Vuorelle 8.11.2021

Lappeenrannan Kilta ry myöntää vuoden 2021 Pro Lappeenranta -mitalin Järvimaailma Saimaariumille tunnustuksena arvokkaasta työstä Saimaan ainutlaatuisen järviluonnon ja sen ekologisten ja kulttuuristen merkitysten tunnetuksi tekemisessä.

Saimaan rannalla, Linnoituksen juurella historiallisessa tiilirakennuksessa sijaitseva Saimaarium tarjoaa kaikenikäisille kiinnostavaa tietoa Saimaan järviluonnosta ja sille tunnusomaisesta eliöstöstä. Samalla nousee esiin Saimaan keskeinen merkitys niin Lappeenrannan topografian ja maisemien kuin asutus- ja kulttuurihistoriankin kannalta. Luontoarvoilla on suuri merkitys myös kaupungin tulevaisuudelle. Saimaariumin merkitystä luontomatkailun toimijana vahvistaa Saimaalle hiljattain myönnetty Unescon Geopark-status.

Lappeenrannan Kilta ry:n tavoitteena on tehdä tunnetuksi Lappeenrannalle ominaisia perinteitä ja historiallisia arvoja, edistää niiden säilymistä ja toimia Lappeenrannan viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta.

Yhdistyksen vuosittain myöntämän, lappeenrantalaisen kuvanveistäjä Vilho Härkösen suunnitteleman mitalin kuva-aiheissa korostuu kulttuurin ja luonnon vuorovaikutus. Mitalin tittelipuoli kuvaa puiston
keskellä sijaitsevaa Lappeen kirkkoa. Toinen puoli perustuu historialliseen karttahahmotelmaan Saimaan ympäröimästä Linnoitusniemestä.


Marja Vuorinen, pj.


Lappeenrannan Kilta ry.



Kaupunkimme nakertajat ES 8.10.2021

Rakennusvalvonnan virkamiehet kohtaavat työssään ensisijaisesti kansalaisia, jotka haluavat jotakin. He edustavat yksityistä, liiketaloudellista tai ns. yleistä intressiä, joista viimemainittu usein liittyy nuorisoon ja/tai urheiluun. Toiveissa on ylisuuri omakotitalo Neulasepänkadulle tai Tykkiin, tornitalo Saimaan rannalle, padel-kenttä Myllysaareen tai odottamattoman kalliiksi osoittautuva urheiluhalli – mieluiten paikkaan, josta täytyy ensin kaataa puut, ja joka edellyttää pysäköintialueen laajennusta Valtakadun toiselle ulosmenokaistalle.

Kaupungintalon perspektiivistäpaljon huomaamattomampi on se kaupunkilaisten joukko, jonka osalle tehtyjen päätösten aiheuttamat toimivuus-, viihtyvyys- ja maisemahaitat jäävät. Kun yhteinen kaupunki on kaikkien, se ei ole kenenkään. Tuttuja kaupunkitiloja ja maamerkkejä katoaa ”meijän cityn” tieltä samalla, kun juhlapuheissa hehkutetaan omaleimaisuutta. Kaupungin nettisivujen kuvissa iloiset asukkaat pyöräilevät, tungeksivat markkinoilla ja syövät jäätelöä puistossa.

Kun kaupunki suunnittelee, tavoitteena on usein ns. elävöittää, eli lisätä levotonta vilskettä.
Kaupunkilaisten rauha ja arkiset tarpeet – vaikkapa veneiden talvisäilytys ja satamarannan ympärivuotiset ulkoilureitit – ovat toissijaisia, kun kehitetään matkailijoille mukavaa. Historialliset arvotkin saavat kyytiä, kun Linnoitusniemen kärkeen sovitetaan saunamaailmaa. Oikeastaan sinne saa tulla ihan mitä vaan, kunhan yrittäjä maksaa rakentamisen ja kunhan se on turistikohde.

Kun kaupunki itse rakennuttaa, esimerkiksi Rakuunamäelle lastentarhan, vanhan makasiinin katot puretaan ja tiiliseinien profiloidut yläosat murennetaan. Saman alueen yksityiset korjausrakentajat säilyttävät seinät kokonaisina, uusiokäyttävät materiaaleja ja miettivät museotoimen valvonnassa, miten alkuperäiset ikkuna-, ovi- ja kattomuodot sovitetaan uuteen käyttötarkoitukseen.


Marja Vuorinen

Lappeenrannan Killan
puheenjohtaja



Halkosaaren mattolaiturien suojeluesitys Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle

Esitys Rakennusperintölain mukainen suojelu

Suojelukohde Lappeenrannan Halkosaaren mattolaiturit

Sijainti Lappeenranta

Omistaja Lappeenrannan
Kaupunki

Suojelun hakija Lappeenrannan Kilta ry

Liite Lappeenrannan Kilta ry:n yhdistysrekisteriote (PRH)

Haemme Lappeenrannan Halkosaaressa sijaitseville, kaupungin huonoon kuntoon päästämille mattolaitureille rakennusperintölain mukaista suojelua, koska niihin kohdistuu välitön purku-uhka. Ensisijaisesti esitämme mattolaiturin suojelua, jotta se saadaan kunnostettua alkuperäiseen,
kulttuuriperinteen mukaiseen käyttöönsä. Toissijaisesti esitämme suojelualaiturin kunnostamiseksi muuhun virkistyskäyttöön.

Halkosaaren mattolaiturikokonaisuus on arvokas kulttuurikohde ja monella tapaa kaupungin asukkaille merkityksellinen. Samalla paikalla on ollut mattojenpesulaituri ainakin 1930-luvulta alkaen, siis lähes sata vuotta.

Mattolaitureilla tapahtuva mattojen pesu on siirtynyt perinteenä sukupolvelta toiselle. Laitureita käyttävien kaupunkilaisten ikäjakauma on laaja ja laiturit ovat olleet ahkerassa käytössä joka kesä.
Halkosaaren luonnonläheisellä matonpesupaikalla on asukkaille suuri merkitys myös virkistyksen kannalta. Se on osa työväenhistoriaa ja kaupunkikulttuuria sekä myös matkailijoita kiinnostava nähtävyys. Lappeenrannan kaupunki on nyt purkamassa kaupungin ainoan vesillä olevan mattolaiturin.

Adressin ”Säilytetään Lappeenrannan Halkosaaren mattolaiturit” on 3.8.2021 (klo) mennessä allekirjoittanut 499 ihmistä, ks. https://www.adressit.com/sailytetaan_lappeenrannanhalkosaaren_mattolaiturit.

Halkosaaren mattolaiturit sijaitsevat vilkkaan matkustaja- ja venesataman välittömässä läheisyydessä. Helsingin kaupungin vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan mattojen pesulla ei havaittu erityisiä ympäristövaikutuksia. Muihin kuormituslähteisiin verrattuna mattojenpesun vaikutus oli käytännössä merkityksetön: :

Lappeenrannan tulee teettää päätöksenteon pohjaksi vastaava tutkimus. Näin saadaan ajantasaista tietoa siitä, missä määrin juuri matonpesu saastuttaa vesistöä kaupungissa, jonka alueella on myös

puunjalostusteollisuutta (vrt. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004150692.html).



Lappeenrannan Kilta ry:n lausunto keskustan alueen opiskelija-asuntolasuunnitelmasta 22.2.2021

ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 TAIKINAMÄKI KORTTELI 15 TONTIT 8–10

Lappeenrannan Kilta ry. korosti jo lausunnossaan vuoden 2017 asemakaavaan, että uudisrakentamisen suunnittelussa on otettava laajasti huomioon sekä suunniteltavaa rakennusta ympäröivä lähimaisema että sen vaikutus suurmaisemaan ja kaupungin siluettiin.

Nykyisenkin asemakaavan mukainen rakennus hallitsee ja siten muuttaa voimakkaasti Valtakadun näkymää. Vuoden 2014 tontinluovutuskilpailun perusteella määriteltiin erityisellä huolella
rakennuksen Anni Swanin kadun ja Valtakadun kulmaan tuleva kerrosluku ja räystäskorko.

Esitetty asemakaavamuutos nostaisi vielä rakentamattoman osan kerrosluvun seitsemästä kahdeksaan. Tällöin menetettäisiin alun perin suunniteltu rakennuskokonaisuuden tasapainoisuus, joka on kokonsa puolesta näin erottuvan rakennusmassan kohdalla ensiarvoisen tärkeä. Lännen
suunnasta, esim. City-korttelin kohdalta katsottuna nyt suunniteltu korkeampi kulma nousisi liikaa esiin Valtakadun katumaisemasta katsottuna.

Asukkaiden ja kaupunkilaisten on voitava luottaa kaavoituksen ennustettavuuteen. Neljä vuotta vanhaa kaavaa ei ole perusteltua laittaa uusiksi, etenkin kun se on silloin valmisteltu huolella ja taustatyötä on tehty myös tontinluovutuskilpailun puitteissa.

Vuonna 2018 hyväksytyn lainvoimaisen osayleiskaavan mukaan ”suunnittelussa tulee pyrkiä eheyttämään kaupunkikuvaa”. Tämä asemakaavaesitys ei eheytä kaupunkikuvaa vaan päinvastoin rikkoo sitä lisää.

Rakennuksen julkisivut ja kattomuoto tulee ehdottomasti toteuttaa aiemman tontinluovutuskilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti.



Lappeenrannan Killan vetoomus Rakuunamäen historiallisten ja ympäristöarvojen turvaamiseksi

Jakelu: kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, muut kaupungin
virkamiehet, joita asia koskee, media, Lappeenrannassa 8.1.2018


Kilta kantaa huolta Rakuunamäen kasarmialueen tulevaisuudesta. Kyseessä on ainutlaatuinen sotilas- ja kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, johon liittyy myös merkittäviä maisemallisia ja luontoarvoja. Alueen tulevan käytön suunnittelun lähtökohtana on oltava tämän valtakunnallisesti arvokkaan
historiallisen ympäristön rakenteitten ja toimintojen säilyttäminen.

Rakuunamäen tunnusmaiseman, kolmen suuren kasarmin rivistön, näkyvyyttä Valtakadulle päin tulee parantaa karsimalla niiden edessä olevaa puustoa. Kasarmien lisäksi on huolehdittava myös muiden Rakuunamäen toiminnalliseen ytimeen kuuluvien rakennusten säilymisestä perinnettä kunnioittavassa käytössä. Keskusaukion tuntumassa sijaitsevat majoitusrakennus, sotilaskoti, varusmiesten ruokala ja keskusaukion länsipuolen kaksi tallia, joista toisessa sijaitsee Adolf Ehrnroothin kabinetti, muodostavat alueen tulevaa ulkoilu-, virkistys-, matkailu- ja tapahtumakäyttöä palvelevan synergisen kokonaisuuden. Ehrnroothin aukio itsessään on hieno avara kaupunkitila, joka sopii myös tapahtumakentäksi.


Myös kaupunkiympäristössä harvinaisten ketojen, vanhojen puutarhaistutusten ja historiallisen puistometsän säilyttäminen alueella on ensiarvoisen tärkeää. Rakuunamäelle venäläisen ratsuväen mukana levinneiden ns. sotaseuralaiskasvien (esim. idänukonpalko, harmio, ampiaisyrtti) suojeluun on
kiinnitettävä alueen kesähoitosuunnitelmassa erityistä huomiota.

Koska kyseessä on näin poikkeuksellisen arvokas ja monipuolista potentiaalia omaava kokonaisuus, kaupungin on otettava vastuu sen tulevaisuudesta mahdollisimman laajalla rintamalla. Sen on oltava
aktiivinen paitsi kaavoitusvallan käyttäjänä, myös kehitys-, elinkeino-, museo-, ympäristö- ja matkailutoimen alaan kuuluvissa kysymyksissä. Alueen rakennusten tulee päätyä sellaisille toimijoille, joiden hallussa arvokkaat sisätilat säilyvät kaupunkilaisille ja matkailijoille avoimina.


Toimintamallia voi hakea Kotkan käynnissä olevasta Kyminlinna -hankkeesta, jossa ei toimita rahan vaan kulttuurin ehdoilla. Historiallisen varuskunta-alueen tulevaisuuden suunnitteluun osallistuvat yhteistyössä kaupunkisuunnittelupäällikkö, museon edustaja ja Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö, pyrkimyksenään löytää vapautuviin tiloihin alueen henkeen sopiva käyttö.

Ratsuväen perinnenäyttelyn sijoittaminen Rakuunamäelle


Rakuunamäki on ainoa varteenotettava paikka suomalaisen ratsuväkiperinteen esittelylle. Sinne on mahdollista luoda Hämeenlinnan tykistö- ja pioneerimuseota vastaava kokonaisuus, jossa havainnollistetaan suomalaisen ratsuväen historiaa ja yhteyksiä eurooppalaiseen sotilaskulttuuriin.

Alue on todistanut monia sekä kansallisen että kansainvälisen sotahistorian jännittäviä vaiheita. Läheisellä Leirikentällä pidettiin suomalaisen ja venäläisen ratsuväen kesäharjoitusleirejä jo 1800-luvun puolimaissa. Kasarmialue talleineen rakennettiin 1889–1894 Suomen Rakuunarykmentin käyttöön. Rakuunamäellä 1900-luvun alussa toiminut venäläinen ratsuväki lähti sieltä ensimmäiseen maailmansotaan. Vuonna 1918 alueelle oli sijoitettu saksalaista tykistöä; se todisti myös kotimaisten tykistörykmenttien perustamisen ja sotilasilmailumme varhaisvaiheen. 1920-luvulta lähtien siellä toimivat itsenäiseen Suomeen perustetut Uudenmaan rakuunat ja Hämeen ratsurykmentti. Rakuunoiden jalkauttaminen tapahtui rykmentin komentajan A.E. Ehrnroothin toimesta varuskunnan keskusaukiolla 1947. Alueen tuntumaan rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko toimii vuodesta 1924 kaupunginkirkkona.

Etelä-Karjalan museo on uudistamassa Linnoituksen portin tuntumassa sijaitsevan Vahtituvan ahtaisiin tiloihin majoittuvaa Ratsuväkimuseon näyttelyä. Jo aiemmin on tuotu esiin, että kyseiseen rakennukseen sopisi parhaiten linnoitusalueen omaan historiaan ja nähtävyyskohteisiin keskittyvä opastuskeskus ja näyttelytila. Ratsuväki-aiheinen näyttely puolestaan sopii parhaiten Rakuunamäelle, jonne ajallisesti pisin ja sisällöllisesti tärkein osa ratsuväen historiasta sijoittuu.


Juuri Rakuunamäellä näyttelylle on mahdollista järjestää asianmukaiset tilat, varta vasten ratsuväen käyttöön rakennetuissa talleissa. Osa tallitiloista voidaan jättää alkuperäiseen käyttöönsä, jolloin alueelle olennaisesti kuuluvat hevoset säilyisivät Rakuunamäen maisemassa, perinneyhdistysten hoivaamina. Keskuskentällä on mahdollista järjestää ratsastusnäytöksiä, ja tallin takaisessa haassa
laiduntavat hevoset kiinnostavat sekä aikuisia että lapsiyleisöä. Kentän keskellä sijaitseva ratsuväen kaatuneiden muistomerkki, sen ympärille levittäytyvät rakennushistorialliset kerrostumat ja alueelle ominaisten harvinaisten kasvilajien kirjo liittyvät saumattomasti näyttelykokemukseen.

Yhteistoiminnan hengessä,

Lappeenrannan Kilta ry:n hallitus





KILLAN ANTAMA LAUSUNTO ENTISEN TEATTERIN TONTISTA

Lappeenrannan kaupunki

Tekninen toimi / kaavoitus

Asia :
Lausunto entisen kaupunginteatterin tontin asemakaavan muutokseen,
Taikinamäki (6), kortteli 15, tontti 1

Entisen teatterin tontti on osa rauhallisesti massoiteltuja kortteleita, joissa katutasossa on liiketilaa ja ylemmissä kerroksissa toimistoja ja asuntoja. Mittakaavaa antavat Saimaanlinna, Hospitzin talon räystäslinja ja viimeisin uudisrakennus, kirjaston viereinen Rutinkulma. Asemakaavan muutoksen kerrosluvut kuusi ja seitsemän ovat tässä ehdottomasti liikaa. Jo tontinluovutuskilpailun voittaneen kilpailutyön kerrosluvut viisi ja kuusi ovat kaupunkikuvan kannalta ongelmallisia. Valmisteilla olevassa yleiskaavatyössä näiden kortteleiden tehokkuusluku on 1,5 – 2,5, jonka asemakaavan muutos ylittää huomattavasti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan ja osayleiskaavan kuuluu ohjata kaavoitusta. Anni Swanin kadun kapeus ja liikenteellinen ahtaus myös puoltaa rakentamisen kohtuullisuutta.

Kattomaiseman tasapainoisuuden on oltava tavoitteena näissä kortteleissa. Tontinluovutuskilpailun voittaneessa työssä räystäslinja polveilee tavalla, joka ei sovi kaupunkikuvaan eikä kunnioita vastapäätä olevaa merkittävää julkista rakennusta, kirjastoa. Tontille ei ole perusteltua kaavoittaa niin sanottua maamerkkiä – toki Anni Swanin kadun ja
Valtakadun terävän kulman huomioonottaminen asemakaavan muutoksessa on
myönteinen ja kiinnostava. Rakennusten värin sopiminen kaupunkikuvaan on
tarkasteltava arvioiden korttelia kokonaisuutena.

Kaavan merkinnän AL sanallisista perusteluista on poistettava ”majoitus”.

Sopimus Huhtiniemen niin sanotusta kylpylähotellista saattaa peruuntua lähiviikkoina. Kaupungin etu on silti tavoitella hotellia, joka antaisi synergiaetua leirintäalueelle.
Kasarmialueelta, Rakuunamäeltä vapautuu kahden vuoden kuluessa runsaasti tilaa,
jota voi käyttää monentasoiseen hotellitoimintaan - tukemaan sotilaskodin
tulevaa käyttöä ja perinneyhdistyksien suunnittelemaa rakuunamuseota.

Lappeenranta, 13.12. 2016


Lappeenrannan Kilta ry



Puheenjohtaja Sihteeri

Seppo Koivupuro Esko Kosonen





KILLAN ANTAMA LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGINKIRJASTOSTA

Lappeenranta 20.11. 2016

Lappeenrannan kaupunginhallitukselle


LAPPEENRANNAN KAUPUNGINKIRJASTO


Lappeenrannan kaupunginkirjasto on kaupungin ainoita arkkitehtonisesti korkeatasoisia julkisia tiloja. Kirjastosalin avoimuus ja tasojen vaihtelut tekevät kirjastosta esimerkillisen tilakomposition. Vastaavanlaisia mittasuhteiltaan tasapainoisia sisätiloja ei Lappeenrannasta löydy.

Rakennuksen ulkomuoto edustaa hyvin aikakautensa rakennustyyppiä ja on olennainen osa kaupunkikuvaamme. Se on harvinainen muistuma 1960-luvun kaavaratkaisusta, joka on ohjannut kaupunkimme kehitystä ja toimintojen sijoittelua. Onko se ruma, on jokaisen henkilökohtainen mielipide, mutta kaupungilla on historiansa ja sitä pitää kunnioittaa.

Jos rakennus on kirjaston toiminnoille liian iso, on varmasti löydettävissä toimintoja, joita voidaan sijoittaa kirjaston yhteyteen. Samoin kuin nyt on esitetty perusteeksi kirjaston sijoittamiselle
kauppakeskukseen. Miettimällä näitä ratkaisuja voidaan arvorakennus säilyttää
sen kaunista sisätilaa kunnioittaen. Kirjastokin voi uudistua sisältäpäin.

Rakennuksen runko on kustannuksista kolmasosa ja suomalaisessa rakentamisessa se on säilytetty aina lämpimällä puolella. Korjaamalla ei-kantavat rakennusosat säästämme myös rungon purkukustannukset. Korjaaminen on aina purkamista ja uudisrakentamista edullisempi vaihtoehto.

Lappeenrannan Kilta on ehdottomasti sitä mieltä, että kirjaston muutostarpeet on selvitettävä niin, että kaupunginkirjasto voidaan säilyttää.

Kaikkea kulttuuria ei pidä tunkea markettiin.

Lappeenrannan Kilta ry


Seppo Koivupuro, puheenjohtaja Esko Kosonen, sihteeri



Ohessa kaksi kaavoitusta koskevaa lausuntoa, jotka Kilta on antanut viime vuosina kaupungille.

Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimi

Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030

Lausuntonaan yllämainitusta osayleiskaavasta Lappeenrannan Kilta esittää seuraavaa :

Yleistä

Kilta pitää tärkeänä keskustan yleiskaavan tarkistamista ja saattamista ajan tasalle sekä alueen maankäytön tarpeiden monipuolista selvittämistä. Yleiskaava laajoine taustaselvityksineen tulee olemaan keskeinen ohjaava elementti keskusta-alueiden tulevaa käyttöä ja kehittämistä suunniteltaessa. Valmistelutyö taustaselvityksineen vaikuttaa tehdyn pääosiltaan huolellisesti, ja tehdyt perusselvitykset tuovat runsaasti lisätietoa kaupungin olosuhteista ja rakenteista, kuten ehdottomasti on tarpeen. Yleiskaavat ovat strategisia, ja niitä laadittaessa tulee vanhan kansanviisauden mukaan lähteä siitä, että laatijat ovat vastuussa päätöksistään seitsemälle seuraavalle sukupolvelle.

Seuraavassa joitakin yleisluontoisia havaintoja : Vaikka eräänä osayleiskaavan tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen, ydinkeskustan tiivistäminen näyttää jo johtavan ylirakentamiseen ja sen seurauksena suorastaan ahtauteen. Kaupungissa on vielä tilaa rakentaa muuhunkin suuntaan kuin ylöspäin. Uudet rakennukset ja liikenne vievät tilaa ihmisiltä, jolloin kaupunkikuva ei vastaa asukkaiden mielikuvia ja se aiheuttaa vieraantumista. Korkeat rakennukset vaativat vastapainokseen aukioita, viheralueita ja kevyttä liikennettä. Nykyisiä viheralueita ei tulisi kaavoittaa rakennuskäyttöön ainakaan tonteista kaupungille saatavien tulojen takia. Viihtyisyydellä on merkittäviä vaikutuksia väestön hyvinvointiin. Pikkukaupunkimaisuus voitaisiin nähdä myös hyveenä, eikä vain rasitteena. Tämä tarkoittaa yleisenä ohjenuorana monimuotoista, kohtuumittakaavaista, massoilta, kerroskorkeuksilta ja kerrosaloilta maltillista rakentamista. Tämä toteutuu kaavassa paikoin, mutta ei riittävästi Cityn alueella.

Kaavaehdotus kytkee yhteen eettisen, esteettisen ja ekonomisen näkemyksen kaupunkikehityksestä, mutta liiallinen panostus kaupan tarpeisiin saattaa aiheuttaa sen, että taloudellinen kasvuajattelu ohjaa liiaksi kaavan toteutusta ja asemakaavavaiheessa viimeistään poliittisten päättäjien joutumista rahoittajien ja rakennuttajien vaikutuksille alttiiksi. Kaavoitusmonopoli muuttuisi kaavamuutosmonopoliksi.

Esitetyille lisä – ja täydennyskohteille olisi esitettävä tarkempi aikataulu tai tärkeysjärjestys kaupunkikuvan tiivistymisen hallitsemiseksi. Vaiheistus tulisi esittää esimerkiksi liitekartoilla.

Voimassa olevan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ohjausvaikutusta ei kaavassa juurikaan ole havaittavissa. Tämä tulee varmistaa jatkokäsittelyssä.

Kansallisen kaupunkipuiston toteutumiseen tulevaisuudessa tulee varautua. Se tarjoaa mahdollisuuden kytkeytyä kestävään kehitykseen luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja kulttuuriperinnön osalta sekä tarjoaa asukkaille lenkkeily- ja virkistysmahdollisuuksia.

Kaavan mukaan keskustan alueelle nousisi runsaasti uusia asuinrakennuksia, ja niiden mukana asukasmäärä kasvaisi oleellisesti. Suuri osa tästä lienee ikääntyneitä. Tämä tulee ottaa huomioon joustavien liikenneyhteyksien tarpeena suosimalla keskustassa kevyttä liikennettä, kuten jalankulkua ja pyöräilyä. Koska myös lapsiperheiden määrä lisääntyy, on huolehdittava myös päiväkotien ja koulujen riittävyydestä.

Pysäköintihallien tarpeellisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka niitä kaavaan varattaisiinkin, on syytä kerätä kokemuksia niiden käyttöasteesta ennen uusien tekemistä. Betonikansien päälle ei ole mahdollista istuttaa järeää puustoa. Siitä voi tulla harmillinen ongelma, joka uhkaa hävittää ”lehmusten kaupungista” melkoisen osan keskusta- alueitten vanhasta puustosta. Kehitystä ei pidä ohjata tähän, vaan suosia aitoja puistoja, joihin kuuluu eri- ikäistä ja kokoista puustoa.

Osayleiskaavaan sisällytettävä täydennysrakentaminen aivan ydinkeskustan ulkopuolella (esim. Pappilanpelto) samoin kuin kauempanakin (esimerkiksi Huhtiniemi) on tehtävä hallitusti ja kaupunkikuvan yhtenäisyyttä ja parhaita puolia korostaen.

Erillisiä kohteita:

- Kauppatorin tulevan sijainnin ja koon suhteen yleiskaavassa olisi esitettävä ratkaisu tai ratkaisuvaihtoehtoja. Torin nykyinen paikka on varsin hyvä, siihen on kaupungissa jo totuttu, tori kahvikioskeineen on vakiintunut osa kaupungin rakennettua ympäristöä ja elävää kaupunkikulttuuria. Torin toiminnallisuutta tulee kehittää ja siellä tulee tehdä rakenteellisia muutoksia, mutta painopisteen tulee olla kehittämisessä, ei siirtämisessä muualle tai toiminnan vähentämisessä. Kauppahallin sijainti tukee tätä vaihtoehtoa. Tausta- aineiston kaupunkikuvaselvityksessä (liite 13) todetaan: ”Kauppahallirakennus muodostaa torilla positiivisen, tilaa rajaavan ja miellyttävän, mittakaavaa luovan elementin.” Näillä perusteilla nykyinen torialue tulisi säilyttää aukiona, mitä kaavassa ei nyt edellytetä. (C1 merkintä, ei aukion kaavamerkintää).

- Elokuvateattereista Nuijamies tulee säilyttää kokonaisuutena (kaavamerkintä sr -1) ja Kino-aula sisätiloiltaan (kaavamerkintä sr-T). Niiden suojeluarvoa voisi painottaa enemmänkin kuin kaavan tausta-aineiston rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (liite 12 "kaksi paikallisesti merkittävää vanhaa elokuvateatterirakennusta") nyt todetaan.

- Kyllikinkadun ja Kutojankadun itäpään alueen määritys paikallisesti arvokkaaksi on syytä ulottaa myös Pallon päiväkodin alueelle ohjaamaan tontin tulevaa kaavoitusta.

- Opintien varteen ei tulisi sijoittaa kauppakeskusta, vaan tulisi tutkia muita maankäyttömahdollisuuksia, jotka tukevat Kesämäen koulukeskuksen toimintoja.

- Pikisaaren pohjoispään kelluvat asunnot (W/AP) ei ole kestävä ratkaisu.Pikisaaren pohjois- ja koillisosa tasapainottaa tiiviisti rakennettua Pikisaarta ja sen maisemaa. Vanhan sahan täyttömaa-alue olisi pidettävä nykyisellään, vaikka siinä saastunut maa on enimmiltään vaihdettu. Yhdyskuntatekniikan vaatimat kaivutyöt olisivat pohjasedimentit huomioon ottaen turhan suuri riski. Kelluvien asuntojen mahdollisuuksia tulevaisuuden asumismuotona voitaisiin tutkia jossakin paremmin soveltuvassa kohdassa.

- Imatrantielle pohjoisen suuntaan laskeutuva harjurinne palvelisi paremmin osana kaupungin ns. viherkäytävää tai myöhempää kaupunkipuis

- Vanhan pappilan seudun ratkaisut vaativat vielä tutkimista. Mahdollinen lisärakentaminen tulee tehdä alueen arvoa korostaen. Vanhan Pappilan kohdalla AK-1 merkintää ei tulisi ulottaa Valtakadun varteen. Arvokas arboretum- puisto sekä pappilan ympäristö tulisi säilyttää ja alue pitää selkeyttää ehjäksi kokonaisuudeksi.

Lappeenrannassa, 25.3. 2015

Lappeenrannan Kilta ry

Puheenjohtaja Seppo Koivupuro

Sihteeri Esko Kosonen

Teknillinen toimi ja kaavoitus

Asia : Citykorttelin ja Marian aukion kaavoitus ja rakentaminen

Lappeenrannan Kilta on seurannut aktiivisesti City-kortteliin ja sen ympäristöön kohdistuvaa suunnittelua. Kilta esittikin jo kannanotossaan 9.9.2010 koko korttelin kattavan arkkitehtikilpailun järjestämistä sekä antoi 20.1.2013 lausuntonsa (liitteenä) korttelin suunnittelun senhetkisestä vaiheesta. Tämä lausunto koskee erityisesti parhaillaan nähtävänä olevia kaavaehdotuksia ”2 Keskus, kortteli 7, tontti 29 sekä osa katualuetta sekä 2 Keskus, kortteli 7, tontit 1 ja 28 sekä osa Marianaukiota, osa katu- ja puistoaluetta.” Asian luonteen vuoksi tässä lausunnossa käsitellään kuitenkin koko City-korttelia ja sen lähiympäristöä. Tukeutuen myös aikaisempiin kannanottoihinsa Kilta esittää kantanaan seuraavaa:

  1. Kilta pitää epäkohtana sitä, että korttelin ja sen ympäristön, kuten tulevan Marian aukion, suunnittelua ei ole kyetty hoitamaan yhtenä kokonaisuutena, vaan sekä suunnittelu että tähänastinen rakentaminen ovat tapahtuneet osissa, joitten yhteensovittaminen väistämättä kohtaa vaikeuksia. Vaikka korttelin omistussuhteet ilmeisesti ovat olleet syynä suunnittelun hajanaisuuteen, tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota suunnittelun tasokkuuteen sen kaikilla osa-alueilla ja korttelin kaupunkikuvallisen kokonaisilmeeseen sekä yhteensopivuuteen ja sopusointuun muun rakennetun ympäristön kanssa.
  2. Valtakadun ja kauppakadun kulmassa (ns. Koulutalo) eräät lähiseudun rakennukset, kuten Saimaanlinna, Valtakadun seurakuntatalo sekä tuleva Valtakadun ja Kirkkokadun kulma, antavat perusteet korkeahkolle rakennukselle. Toisaalta läheiset tasokasta arkkitehtuuria edustavat Säästöpankin talo ja nykyisin ravintolana toimiva entinen Yhdyspankin talo edellyttävät malttia kerrosluvussa. Jotta uutisrakennus sopeutuisi tähän vaativaan ympäristöön, sen ei tulisi olla Kirkkokadun varteen tulevaa uudisrakennusta korkeampi, mikä tarkoittaa enintään seitsemää kerrosta.
  3. Koulu- ja Kauppakatujen kulmaan suunniteltavalle rakennukselle kahdeksan kerrosta ei ole kaupunkikuvallisesti perusteltu. Linjaa antaa Koulukadun seurakuntatalo, jonka tilalle mahdollisesti tulevan uudisrakennuksen korkeuden tulisi säilyä alisteisena suhteessa Raatihuoneeseen. Kaavaehdotuksen uudisrakennuksen tulisi olla enintään 5-kerroksinen.
  4. Kilta on esittänyt ns. Matkatalon säilyttämistä, suojelemista ja sen ulkoasun palauttamista lähelle alkuperäistä asuaan. Uusimmissa suunnitelmissa Matkatalo on esitetty purettavaksi ja alueelle rakennettavaksi varsin massiivisen uudisrakennuksen, joka myös veisi osan tulevasta Marian aukiosta ja vaikuttaisi merkittävästi sen valoisuuteen.. Mikäli näin menetellään, on tämän uudisrakennuksen suunnittelussa ja massojen sijoittelussa noudatettava suurta huolellisuutta. Sen arkkitehtuurin soisi erottuvan ns. Koulutalon arkkitehtuurista esim. funkkiksesta muistumia ottavaan tyyliin ja korkeudeltaan sen tulisi olla enintään 4 –kerroksinen.
  5. Valta- ja Kauppakatujen risteyksen rakennusten kaavoituksessa on myönteistä, että kaksi alinta kerrosta on varattu liiketiloiksi ja että tämä erottuu korkeampien osien ”sisäänvetojen” ansiosta. Samoin se, että rakennusten korkeampien osien seinäpinnat ovat pääosin kiviainesta. Kaavojen ohjeilla voisi varmistaa tarkeminkin, että rakennukset sopivat arvokkaaseen kaupungin keskusten maisemaan. Lappeenrannan pyrkimys profiloitua ympäristöystävällisen teknologian ja vihreän ympäristön kaupungiksi saisi näkyä koko korttelin suunnittelun viimeistelyssä.
  6. Aikaisemman kannanottonsa mukaisesti Kilta toteaa, että Kirkkokadun varrella sijaitsevan ns. Lemminkäisen (Osuuspankin) tontin osalta uusi asemakaava pääpiirteiltään on sovelias. Kilta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että tulevan uudisrakennuksen korkeus suhteessa viereisiin rakennuksiin (Saimaanlinna, Hospitz) arvioidaan huolellisesti ja tarkistetaan niin, että lopputulos on kaupunkikuvallisesti sopusuhtainen.
  7. Tuleva Marian aukio on kaupungin keskeistä ydinaluetta. Mikäli ns. City-parkki toteutetaan, alueen puusto häviää ja aukio saa keinotekoisen kannen. Jos aukio lisäksi pienenee länsiosaltaan, se jää varsin pieneksi ja ympäröivät rakennukset rajoittavat sen valoisuutta. Jotta aukiosta saataisiin näistä hankalista reunaehdoista huolimatta viihtyisä, on sen suunnitteluun ja toteutukseen paneuduttava suurella huolella lopputuloksen tasokkuudesta tinkimättä.

City-kortteli on jo pelkän keskeisen sijaintinsa vuoksi koko kaupungin tärkeimpiä suunnittelun kohteita, joten sen suunnittelu on vaativaa. Suunnitteilla oleva rakennusmassa aukioineen muuttaa perusteellisesti ja pysyvästi kaupungin keskustan silhuettia niin Saimaan puolelta kuin Kirkkopuiston taholta katsottaessa. Toivottavasti lopputulos on sellainen, josta suunnittelijat voivat myöhemmin olla ylpeitä, koska heidän nimensä joka tapauksessa jää historiaan.

Lappeenrannassa, 26. kesäkuuta 2014

Lappeenrannan Kilta ry